En ole tottunut olemaan paikallani, mutta lapsien jälkeen en ole juurikaan urheillut, ei ole ollut aikaa. Kuulostaa ihan teko syylle vaan kun on yöt töissä kja päivällä on hetken lasten kanssa niin vapaapäivinä haluaa enemmän olla perheen kanssa ja miehen mielestä lasten hoito kuuluu naisille (aika väärin...). Ennen lapsia pelasin pallopelejä useammassakin joukkueessa ja olin hyvä. Nyt lapset alkavat onneksi olemaan siinä iässä että heidän kanssa voi alkaa harrastamaan liikuntaa, tosin ensin täytyy saada tiputettua muutamia kiloja ennenkuin alkaa kunnolla urheilemaan. Kaupunkilaisen muutto maalle ei ainakaan parantanut kuntoilumahdollisuuksi, sillä täältä joutuu ajamaan autolla kaikkialle... Rakastan silti urheilua ja sitä tunnetta että olen hyvä ja että on kunnolla vetänyt itsensä piippuun. Ja piippuun vedon jälkeen kun peseytyy saunassa ja menee nukkumaan niin ei parempia unia saakkaan!